Ajaako Suomi siirtolaisia haavoittuvaan asemaan?

24.4.2019
Ihmisten globaali liikkuvuus on kasvussa. Samaan aikaan monet Euroopan maat pyrkivät eri keinoin rajoittamaan siirtolaisten liikkumista maasta toiseen. Kiristyvä maahanmuuttopolitiikka ja uhkakuvien maalailu siirtolaiskysymyksissä työntävät erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia siirtolaisia yhä syvemmälle yhteiskunnan marginaaliin.

Symposiumissa tuodaan esiin eri alojen edustajien näkökulmasta, millaisia seuraamuksia siirtolaisuuden leimaamisella uhkakuvaksi ja siihen kiinteästi liittyvällä laillisten muuttoväylien sulkemisella on. Suomenkin on syytä tarkastella, miten se nykyisellä politiikallaan lisää eri ihmisryhmien haavoittuvuutta, Siirtolaisuusinstituutin akatemiatutkija Johanna Leinonen kertoo.

Haavoittuvuudella viitataankin yleensä yksilöihin tai ryhmiin, joiden perusoikeuksien toteutuminen on vaarassa. Esimerkiksi kiristynyt turvapaikkapolitiikka on lisännyt paperittomien siirtolaisten määrää Suomessa. Heidän mahdollisuutensa ihmisarvoiseen elämään ovat heikentyneet. Lisäksi perheenyhdistämisen kiristykset ovat tehneet etenkin pakolaisten perheenyhdistämisen hyvin vaikeaksi.

Esimerkiksi yksintulleiden alaikäisten kohdalla perheenyhdistäminen on osoittautunut lähes mahdottomaksi. Tällä voi olla vakavia seuraamuksia nuorten selviytymiselle ja hyvinvoinnille, Leinonen toteaa.

Huomenna Siirtolaisuusinstituutissa järjestettävässä Producing (Im)Mobilities: Do States Create Vulnerabilities? -symposiumissa pohditaan tapoja, joilla kansallisvaltiot ja niiden eri toimijat tuottavat haavoittuvuutta nykypäivän Euroopassa. Tapahtuman keynote-puheenvuorot pitävät professori Nicholas De Genova ja tohtori Jill Alpes. Lisäksi luvassa on paneelikeskustelu.

Tilaisuus on englanninkielinen ja yleisölle avoin, tervetuloa!

Huom! Keynote-puheenvuorot streamataan tapahtuman Facebook-sivulla.

Lisätietoja seminaarista.

Seminaarin ohjelma.

 

© Siirtolaisuusinstituutti Takaisin ylös