Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani -kirjan julkistamistilaisuus

10.1.2019
Vuonna 2015 virinneen pakolaiskeskustelun jälkimainingeissa käytiin polemiikkia siitä, voidaanko Karjalan evakoita rinnastaa nykyajan turvapaikanhakijoihin. Keskustelu toi myös esiin sen, kuinka huonosti suomalaiset tuntevat karjalaisten historian. Tuore teos Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani haastaa lukijan tarkistamaan vakiintuneita käsityksiään Suomen sotienaikaisesta politiikasta ja Karjalan ja karjalaisten asemasta tehdyissä ratkaisuissa.

Siirtolaisuusinstituutti ja Oy Sigillum Ab lähtivät ehdotuksestani toteuttamaan Sodan pakolaiset -seminaarisarjan. Se on nyt muotoutunut kirjaksi, jossa Karjalan menetystä lähestytään useista eri näkökulmista, Terhi Kivistö Oy Sigillum Ab:stä kertoo.

Kirjassa paneudutaan Karjalan menettämisen taustoihin, väestön evakuointeihin, sodanjälkeiseen asutustoimintaan, karjalaisten selviämiseen ja Karjalan muistamiseen. Pääosassa ovat menetetyn Karjalan asukkaat, mutta kirjassa myös muistutetaan, etteivät karjalaiset suinkaan olleet Suomen ainoita evakoita. Sodanjälkeinen asutustoimintakaan ei koskenut vain karjalaisia, vaan siitä hyötyi yli puolet Suomen kansasta. Eivätkä maahanmuuttajatkaan ole uusi ilmiö, vaan Suomeen on kaikkina aikoina tullut ihmisiä ulkomailta.

Esimerkiksi Eeva Riutamaan artikkelissaan ”selviytyjäsankareiksi” nimittämien evakkolasten kokemuksia voitaisiin hänen mukaansa hyödyntää pakolaislasten kotouttamisessa, Kivistö jatkaa.

Kulttuurierot aiheuttivat jännitteitä evakkojen ja paikallisten välillä. Esimerkiksi luovutetussa Karjalassa varallisuuserot olivat vähäisempiä kuin muualla Suomessa ja sen myötä yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus suurempaa.

Oma kulttuuri ja sen säilyminen on kotiseudun menettäneille tärkeää. Yhteneväisyys tämän päivän sotien jaloista pakeneviin ja kotinsa jättäneisiin ihmisiin on olemassa, Kivistö lisää.

Artikkelikokoelman ovat toimittaneet Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö ja Olli Kleemola. Heidän ohellaan kirjoittajia ovat Tuula Eskeland, Outi Fingerroos, Marjatta Hietala, Heli Kananen, Antero Leitzinger, Eeva Riutamaa, Ulla Savolainen ja Tuomas Tepora. Kirjoittajat edustavat Suomen eri yliopistoja, Kööpenhaminan yliopistoa ja Maahanmuuttovirastoa.

Julkistamistilaisuudessa kirja esitellään sanoin ja kuvin. Teos julkaistaan Siirtolaisuusinstituutin ja Oy Sigillum Ab:n vertaisarvioiduissa sarjoissa.

Aika ja paikka:

15.1.2019, klo 11.00–13.00
Siirtolaisuusinstituutti, Eerikinkatu 34, Turku.

 

 

© Siirtolaisuusinstituutti Takaisin ylös