Siirtolaisuus Suomesta Ruotsiin 1960-luvulla ja tämän päivän maastamuuton kuva – mitä olemme oppineet, mitä opittavaa vielä olisi?

Tekijä: 
Vuosi: 
2014

Siirtolaisuus Suomesta Ruotsiin 1960-luvulla ja tämän päivän maastamuuton kuva – mitä olemme oppineet, mitä opittavaa vielä olisi?

Esitelmän paikka ja ajankohta:

  • Pohjola-Norden, Helsinki, 28.4.2014.

Esitelmän loppupäätelmiä:

  • Kyselyn yksi osuus käsitteli niitä ulkosuomalaisvastaajien syitä, joiden vuoksi he eivät haluaisi palata takaisin Suomeen. Tärkeimpänä ovat erilaiset perhesyyt. Perhesyihin liittyvät niin avioliiton solmiminen, perheen perustaminen kuin avioero ja leskeksi jääminen.
  • Lapset ja lastenlapset ovat vanhemmilleen ja isovanhemmilleen tärkeitä, joten heidän asuinmaansa ja hyvinvointinsa vaikuttavat ulkosuomalaisten muuttohalukkuuteen.
  • Jos perhe on perustettu toiseen maahan ja siellä on myös uusi ystäväpiiri ja työyhteisö, ei paluu synnyinmaahan ole yksinkertaista (ns. sosiaalinen pääoma).
  • Puolison hankala työllistyminen Suomessa ja sopeutuminen vieraaseen maahan ja kieleen pitävät monta ulkosuomalaisvastaajaa maailmalla.
  • Monet vastaajat ovat asuneet jo kymmeniä vuosia ulkomailla, joten ajatus Suomeen palaamisesta tuntuu heistä vieraalta.
  • Lisäksi useat mainitsevat, että heistä tuntuu, että ulkomaalaisia tai ulkomailla asuneita suomalaisia ei arvosteta Suomessa, vaikka heillä on kansainvälistä työkokemusta ja kielitaitoa.
  • Suomen houkuttelevuutta paluumuuton suhteen vähentää myös vastaajien mielestä täällä vallitseva ilmasto: sateiset syksyt ja pitkät, pimeät talvet. Valoisa kesä houkuttelee lomailuun, muttei ympärivuotiseen asumiseen.

© Siirtolaisuusinstituutti Takaisin ylös